Olen ollut yrittäjänä nyt yhden kuukauden ja kuusi päivää. Olen ihmetellyt, miksi tätä ratkaisua piti pelätä niin paljon. Ja miksi yrittäjiksi ryhtyviä yleensäkin pelotellaan ja välillä kohdellaan kuin imbesilliä?
Kukaan ei minulle palkkatyössä ole tullut sanomaan: ”Ne verot pitää maksaa!” Ajattelin, ettei kenellekään Suomessa kasvaneelle ole voinut jäädä epäselväksi, että veroja todellakin joutuu maksamaan. (Ja kappas, monenlaista hyvää saa niiden vastineeksikin)
Kun tein töitä freelancerina ja olin välillä työttömänä ja välillä taas kotihoidontuella lapsien kanssa kotona, kukaan ei tullut sanomaan, että jostain pitäisi saada rahaa perheen elättämiseen, mutta annas olla, kun menet perustamaan yrityksen. Voi, voi sitä päivittelyn määrää.
Voin vakuuttaa, että itselleni ei tullut kovinkaan suurena yllätyksenä, että ex-työnantajani ei maksa minulle palkkaa syyskuun lopussa. Tämänkin kyllä joku katsoi hyväksi kertoa.
Olen muuten täysin tietoinen, että palkallista kesälomaakaan ei tule ensi kesänä. Mutta ei se mitään. Kuukausi ei koskaan riittänytkään palautumiseen. Ensi kesänä työtahti voi olla kova tai hiljainen, mutta otan lepohetken silloin kun siihen on tilaisuus.
Yrittäjä on aina töissä. Ja hyvä niin. Menen koiran kanssa pitkälle lenkille ja suunnittelen tulevia töitä. Joskus tuntuu enemmän työltä, mutta usein vähemmän. Hyvää, täyttä elämää vaan!
Eilen muuten olin ekan päivän työssä, josta laskutan. Wau!
draamaratkaisuja 
Onnee!
Tästä se lähtee – kuninkaallisiin korkeuksiin:)
Tervetuloa Varalaan; Pirkanmaan Oppilaanohjauksen kehittämishankkeen koulutuspäivään odotamme innokkaasti osuuttasi.
Kiitos, Kaija.